.png)
Taitoluistelu on erittäin vaativa urheilulaji. Yksinluistelu on yksi taitoluistelun lajeista, jossa yksittäiset luistelijat kilpailevat esittämällä omat kilpailuohjelmansa musiikin tahdissa. Kilpailijat pyrkivät saavuttamaan mahdollisimman korkean pistemäärän tuomareilta esityksen perusteella. Luistelijat saavat pisteitä teknisestä taidosta, perusluistelusta, musiikin ilmaisusta ja suorituksen puhtaudesta ja sujuvuudesta. Taitoluistelua voisikin kuvailla myös urheilun ja taiteen vaativaksi hybridiksi, jossa yhdistyvät fyysisen kunnon ja teknisten taitojen tarve sekä estetiikka ja taiteellisuus.
Suomen taitoluistelijat ovat saavuttaneet paljon menestystä kansainvälisissä kilpailuissa. Erityispiirre suomalaisessa taitoluistelussa on seurajärjestelmä ja seurojen välinen yhteistyö. Suomen Taitoluisteluliiton valmennuspäällikkö Satu Niittynen näkee tämän vahvuutena: “Meillä Suomessa on seurajärjestelmä, jossa palkatut ammattivalmentajat vastaavat valmennuksesta ja sen suunnittelusta. Näen, että tämä on meidän vahvuutemme. Meidän huippuseurojen valmentajien välinen yhteistyö on äärimmäisen toimivaa, ei olla omissa valmennuskeskusten kuplissa. Maailmalla on usein enemmän tapana valmentautua niin, että urheilija ostaa valmennuspalvelun jostakin valmennuskeskuksesta.”
Suomessa valmentajien väliseen yhteistyöhön kuuluu kokemusten ja oppien jakaminen. “Esimerkiksi maajoukkueleireille tulevat aina kaikki henkilökohtaiset valmentajat, ja siellä jaetaan hyviä ja huonoja asioita, joista opitaan yhdessä. Koko maanlaajuinen yhteistyö on meidän yksi vahvuutemme. Me haluamme liiton puolesta nähdä, että löydettäisiin ne innokkaat ja lahjakkaat osaajat koko Suomen osalta, ja luoda edellytykset sille, että kaikilla potentiaalisilla urheilijoilla olisi mahdollisuus kehittyä ja edetä tavoitteissaan. Tämä on meidän tavoitteemme. Asiat eivät ole koskaan valmiita tai täydellisiä, mutta se on yksi meidän toimintamme tavoitteista”, tarkentaa Niittynen.
Valmennuspäällikkö Niittynen kertoo, että Suomen Taitoluisteluliitolla on kaksi huippuosaajaa seurakehittäjinä, jotka keskittyvät seurojen kanssa hyviin toimintatapoihin ja seura- sekä valmennustoiminnan kehittämiseen kansallisella kilpailutasolla. Omassa työssä valmennuspäällikkö Niittynen keskittyy puolestaan erityisesti niihin seuroihin, joissa on Suomen maajoukkueen edustusurheilijoita. “Näiden seurojen kanssa oma yhteistyöni ja yhteydenpito on tosi tiivistä eri asioissa aina taloudesta itse urheiluun. Näitä on noin 10 seuraa, jossa meidän maajoukkueurheilijamme ovat”, Niittynen tiivistää.
Taitoluisteluvalmentajat ovat pääasiallisesti päätoimisia ammattilaisia. Tämä motivoi myös valmennuspäällikkö Satu Niittystä: “Pidän siitä, että taitoluistelussa on äärimmäisen ammattimainen valmennusjärjestelmä. Minua kiehtoo ammattimaisuus ja mahdollisuudet viedä asioita eteenpäin hyvin osaavien, motivoituneiden ja sitoutuneiden ihmisten kanssa.”
Eräs erityispiirre taitoluistelussa on myös se, että huippu-urheilua ja ylätason tavoitteellista toimintaa tehdään jo tosi nuorten lasten kanssa. Tämä asettaa valmennusfilosofialle ja valmennusosaamiselle suuret laatuvaatimukset, kuten Niittynen kuvaa: “On ihan eri asia toimia lasten ja puberteetti-ikäisten, kuin aikuisurheilijoiden kanssa. Se vaatii valmentajalta kykyä ymmärtää lasten kehittymistä ja miten kehittyminen tapahtuu eri ikävaiheissa niin henkisesti kuin fyysisesti. Se on selkeä erityispiirre varhaisen erikoistumisen lajeissa, kuten taitoluistelu.”
Taitoluisteluvalmentajat ovat henkilökohtaisesti nykyisin entistä vahvemmin panostaneet puhtaaseen lajiosaamiseen, jonka ympärille on rakennettu tukitiimiä esimerkiksi fysiikkaharjoitteluun ja psyykkisiin valmiuksiin keskittyen. Valmennusfilosofiassa kokonaisvaltainen urheilija ja huippuosaaminen valmennuksen muilla osa-alueilla ovat tärkeässä asemassa. “Joku aika sitten oli vielä sellainen ajatusmalli, että oman valmentajan piti pystyä kaikkeen - mikä ei tietenkään ole mahdollista. Ilolla olen seurannut sitä, että vastuuta jaetaan ja osaamista haetaan nykyisin laajemmin. Tarvitaan paljon ammattilaisia eri osa-alueille”, Niittynen kuvaa.
.jpeg)
Valmennuspäällikkö Satu Niittysen työkuva on laaja. Kokonaisvaltaisessa tehtävässä helpottaa oma pitkä tausta lajin parissa. Luistelijana Satu oli itse SM-tason urheilija, joka harrasti tavoitteellisesti yksinluistelua 17-vuotiaaksi asti. Tämän jälkeen aika lailla heti Satu aloitti ohjaajan ja valmentajan tehtävät taitoluistelun parissa. Lajikoulutusten lisäksi hän suoritti liikuntatieteen maisterin koulutuksen Jyväskylän yliopistosta. 2000-luvun alussa Satu teki liikunnanopettajan tehtäviä, mutta koko ajan enemmän taitoluistelun valmentaminen vei mukanaan. Valmentamista hän teki noin 15 vuotta valmentaen myös maajoukkuetason luistelijoita eri kaupungeissa. Vuodesta 2014 Satu on toiminut Taitoluisteluliitossa valmennuspäällikkönä.
Valmennuspäällikkönä suurin tehtävä on maajoukkueen ja maajoukkueen urheilijoiden sekä valmentajien tukeminen, sekä moninaisista asioista huolehtiminen. Laajasti tehtäväkuvaan kuuluu myös maajoukkueleiritykset Suomessa ja ulkomailla sekä kansainväliset kilpailut ja niiden koordinointi. Näissä Niittynen on usein mukana joukkueenjohtajan roolissa. Ja kun lapsista on kyse, niin valmennuspäällikön tehtäviin kuuluu paljon keskustelua ja yhteistyötä myös lasten vanhempien kanssa.
Operatiivisen työn lisäksi strategiatyö on keskeinen osa valmennuspäällikkö Niittysen työtä. “Vastaan kaikkien meidän lajiemme eli jäätanssin, yksinluistelun ja muodostelmaluistelun huippu-urheilusuunnitelmista ja minkälaisia toimenpiteitä pitää tehdä, että lajit menevät eteenpäin ja voi hyvin. Se on tärkeä osa-alue työkuvassani. Lisäksi huippu-urheilun talous ja budjetointi kuuluvat minun vastuulleni”, Niittynen kertoo. Strategiseen työhön kuuluu myös verkostojen hoitaminen ja niissä toimiminen.
Taitoluistelu lajina on hyvin haastava ja harjoittelumäärät ovat suuria, mikä luonnollisesti vaatii urheilijalta suunnatonta tahtoa ja motivaatiota. Urheilijan ominaisuusvaatimuksista kysyttäessä valmennuspäällikkö Niittynen kuvaa seuraavasti: “Hyvin monenlaiset urheilijat pärjäävät lajin parissa, mutta tärkeimmät ominaisuusvaatimukset ovat nopeus, nopeusvoima ja liikenopeus. Lajiin kuuluu myös monipuolinen liikkuvuus, jotta voit tehdä monenlaisia asentoja ja liikkeitä jäällä. Kestävyyden pitää olla kunnossa, koska syke nousee hyvin korkealle heti ensimmäiset 15 sekuntia ohjelman aloituksessa ja pysyy siellä usean minuutin ajan.”
Luonnollisesti henkinen puoli ja siihen liittyvät psyykkiset taidot ovat myös tärkeässä asemassa, kuten Niittynen kuvaa: “Ja korostaisin lisäksi erityisesti mentaalipuolta. Kun urheilija menee aloittamaan ohjelmansa, niin fokus ja itseluottamus pitää olla kunnossa sekä hallinnassa. Pitää pystyä suoriutumaan paineenkin alla äärimmäisen vaikeasta suorituksesta ja kaiken lisäksi tekemisen tulee näyttää vaivattomalta”, Niittynen tarkentaa.
Suomen Taitoluisteluliiton maajoukkuepolussa Qridi Sport otettiin käyttöön osaksi laajempaa uutta valtakunnallista leiritystoimintaa.
Uusi valtakunnallinen leirijärjestelmä toimii koko Suomen alueella. Siihen valittiin mukaan noin 160 luistelijaa ja heidän valmentajansa. Valmennuspäällikkö Niittynen kertoo Qridi Sportin hyödyntämisen tavoitteista: “Työkalun avulla saadaan uudella tavalla kerättyä tietoa harjoittelumääristä, miten se jakautuu oheisiin, jääharjoitteluun ja kuinka paljon muuta urheilua on luistelijoilla taitoluistelun lisäksi. Lisäksi haluamme tietää miten urheilija kokee levon, palautumisen ja unen tasapainon. Tällaisia ihan perusmäärällistä tietoa olemme aluksi lähdetty hakemaan ja keräämään sekä sen kautta tukemaan urheilijaa. Tavoitteena on reflektoida tätä dataa niihin ajatuksiin ja kokemuksiin, miten asiat olisivat optimaalisesti hallussa. Näin saamme vertailupintaa Suomen nuorten taitoluistelijoiden harjoittelusta ja kuormituksesta. Ajatus on, että kun Qridi Sport on tullut tutummaksi urheilijoille ja valmentajille, niin voimme laajentaa sen käyttöä enemmän muihin asioihin.”
Taitoluisteluun on tulossa kansainvälisesti merkittäviä muutoksia ikärajamuutoksen myötä. Aikuisluistelijoiden alaikäraja nousee portaittain seuraavat kaksi vuotta. Valmennuspäällikkö Niittynen kuvaa mitä se tarkoittaa käytännössä: “Tähän asti 15-vuotias on voinut kilpailla aikuisten sarjassa erilaisilla fyysisillä ominaisuuksilla kuin esimerkiksi aikuinen nainen. Nyt tätä ikärajaa nostetaan ja sitä kautta ymmärrys aikuisurheilijan ominaisuuksia ja tarpeita kohtaan kasvaa. Tällaiset asiat on nyt nostettu enemmän esille ja urakehitystä osataan nyt katsoa ja tukea pidemmälle. Tämä on mielestäni äärimmäisen hieno suuntaus.”
Taitoluistelu tarjoaa urheilijalle mahdollisuuden haastaa itseään pyrkimällä onnistuneisiin suorituksiin ja tavoitteisiin. Yksinluistelu vaatii luistelijoilta jo nuorena paljon omistautumista ja harjoittelua. Kilpailuissa esiintyminen on se hetki, kun urheilijoilla on mahdollisuus näyttää taitonsa yleisölle ja arvioijille. Valmentajan rooli on kulkea omien urheilijoidensa rinnalla ja olla valmis tukemaan urheilijaa sekä onnistumisissa ja epäonnistumisissa. Valmennuspäällikön roolissa Niittysen tehtävänä on tukea kaikkia urheilijoita tilanteesta riippumatta. “Vuosien varrella olen havainnut ja ymmärtänyt, että valmennuspäällikkönä toimiminen on hieman erilaista kuin valmentajana. Aina on onnistujia ja pettyjiä - ja minun tulee olla yhtä lailla sen onnistujan kuin pettyjänkin rinnalla. Koen että minun tehtäväni on kuunnella ja antaa urheilijan jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan - myös isommatkin turhautumisetkin ja harmitukset. On ihan ok olla pettynyt ja sen saa ilmaista. On tärkeää, että kaikki kokevat tulleensa kuulluiksi ja saavat tarvitsemaansa apua ja tukea”.
Lisätietoja Suomen Taitoluisteluliiton toiminnasta: https://www.stll.fi/
Kuvat copyright: Suomen Taitoluisteluliitto