Kimmo Koskenkorva kävi jututtamassa alle 18-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueen päävalmentajaa Mira Kuismaa ja psyykkistä valmentajaa Marjo Mäyrää heidän Qridin käytöstään ja valmentamisesta yleensä.
Syntyjään kuopiolainen Kuisma edusti veräjän vartijana pelaajaurallaan kuopiolaista Kalevan Palloa sekä Oulun Kärppiä vuosien 2002–2011 aikana. Suomen maajoukkuetta hän edusti vuosina 2009 ja 2010. Niiltä reissuilta kotiintuomisina oli MM-pronssi ja olympiapronssi.
Aktiivipelaajauran jälkeen Mira Kuisma on muun muassa opiskellut liikuntaohjauksen perustutkinnon Rovaniemellä. Koulusta hän jatkoi yhdeksäksi vuodeksi töihin Kärppiin, ensin apu- ja myöhemmin päävalmentajaksi. Vuonna 2019 Kuisma siirtyi Kuortaneen valmentajaksi ja jatkoi samalla vuonna 2018 alkanutta alle 18-vuotiaiden tyttöjen valmennusta.
Marjo Mäyrä on opiskellut fysio- ja toimintaterapeutiksi, minkä lisäksi hän on kouluttautunut sekä ratkaisukeskeiseksi että kognitiiviseksi psykoterapeutiksi. Mäyrä pelasi Kärppien naisissa vuosina 1994–2003. Sen jälkeen hän on ollut kärppänaisten psyykkisenä valmentaja yli viisi vuotta. Joukkueiden lisäksi hänellä on yksilöasiakkaina kiekkoilijoista, ratsastajiin ja uimareihin. Alle 18 -tyttöjen psyykkisenä valmentajana hän on ollut 2 vuotta.
Qridiä Kuisma käyttää moninaisiin harjoitteisiin. Alustalla ollaan pelaajiin yhteydessä treenien välissä ja annetaan palautetta ottelusuorituksista. Qridissä on monenlaisia itsearviointeja, ja sinne on asetettu henkilökohtaisia tavoitteita. Osa pelaajista on myös yhdistänyt Polar-urheilukellonsa Qridiin ja tuottaa näin reaaliaikaista dataa.
Mäyrä on teetättänyt Qridillä muun muassa alkukyselyjä, mielikuvaharjoitteita ja itseluottamusharjoituksia. Kuisman tavoin Mäyrä on kokenut Qridin kelpo työkaluksi psyykkiseen harjoitteluun. Harjoitteet orientoivat tuleviin tapahtumiin ja kaikilta pelaajilta saa samat tiedot. Kyselyt eivät huku kuten esimerkiksi WhasAppissa, kysymyksenasettelut eivät muutu, kuten voisi käydä pelaajille soitettaessa, ja vastauksia on helppo käydä läpi sekä kehittää niistä tilastodataa. Kyselyihin voi asettaa kyselyn avautumis- ja sulkeutumisajan. Koko valmennustiimi myös tietää mitä harjoitellaan.
Aluksi Qridi Sport -alustalla lähinnä kokeiltiin asioita, mutta myöhemmin alettiin keräämään myös vastauksia ja ottamaan sovellus mukaan palavereihin. Mäyrä ja Kuisma pitävät tärkeänä, että urheilija lukee ja ymmärtää ohjeistuksen kyselyissä ja harjoitteissa. Qridi on pääsääntöisesti koettu helpoksi ja selkeäksi. Siitä näkee helposti, missä kohdassa tavoitetta ollaan menossa. Kuisma iloitsee, että mitä enemmän Qridiä käyttää, sen helpommaksi sen käyttäminen muodostuu. Pelaajien tietoisuus siitä, mitä tuloksia psyykkisellä valmennuksella toivotaan saatavan on lisääntynyt ja ymmärrys siitä, että myös psyykepuolen harjoitteet vaativat toistoja.
Mäyrä nostaa esille, että urheilu voi sekä ehkäistä että altistaa mielenterveysongelmille. Qridillä on helpompi huomata, miten pelaajilla menee elämässä ja onko kuormittavia seikkoja tai asioita, joista he haluaisivat puhua. Vaikka sellaisia ei olisikaan, niin kyselyt ja harjoitteet luovat tunnetta, että joku välittää, miten hänellä pelaajana menee. Kerättyjen vastausten tai tilastopoikkeaman perusteella on sitten matalampi kynnys tarttua vaikeisiinkin asioihin soittamalla.
Kuisma ja pelaajat ovat alkaneet ajattelemaan itsearvioinneista uudella tavalla. Kummatkin ovat esimerkiksi lähettäneet Qridillä ennakkokyselyt valmennusleirejä varten. Ne ovat auttaneet pelaajia valmistautumaan ja keskittymään tulevaan. Siinä on voinut antaa mietittäväksi, mitä henkilökohtaisia tavoitteita kullakin pelaajalla on kulloisellekin leirille. Asetettuja tavoitteita käydään myös ennen leiriä pelaajan kanssa läpi.
Kuisma on alkanut pohtia pelillisiä asioita uudesta näkökulmasta Qridin käyttöönoton jälkeen. Onhan hänellä nyt tietoja ja kokemuksia kerättynä pelaajilta useamman vuoden varrelta.