Oppia kentälle ja elämään – hyvinvointitaidot urheilussa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa voidaan lähteä liikkeelle pienin arkisin askelin. Usein riittää jo kiinnostus ja läsnäolo keskusteluhetkessä. Kuulluksi tuleminen ja henkilökohtainen huomio ovat jo itsessään merkityksellisiä.

Lasten ja nuorten hyvinvointitaitojen kehittämistä voidaan lähestyä myös systemaattisemmin, jolloin näiden taitojen opettaminen sisällytetään osaksi kausisuunnitelmaa ja treeniarkea.

Esittelen yhden mahdollisen lähestymistavan hyvinvointitaitojen kehittämiseen valmentamani HJK T10 -joukkueen avulla.

Hyvinvointitaidot osaksi kausisuunnittelua

HJK T10 -joukkueen psyykkisessä kausisuunnitelmassa yhdistyvät seuran arvot sekä Martin Seligmanin hyvinvointiteorian keskeiset osa-alueet: myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkityksellisyys ja aikaansaaminen. Kaiken perustana on turvallinen toimintaympäristö ja hyvä arki (esim. riittävä uni, lepo ja ravinto).

Lähdimme joukkueen kanssa liikkeelle hyvinvointia tukevista perustaidoista, kuten ystävyys- ja ryhmätyötaidoista sekä tunnetaidoista. Vasta myöhemmässä vaiheessa ajankohtaisiksi nousevat suorituskyvyn vahvistamiseen liittyvät tekijät, kuten optimaalisen vireystilan hakeminen kilpailutilanteissa.

‍

Harjoittelemme hyvinvointitaitoja yleensä noin neljän viikon jaksoissa. Kauden ensimmäiset kuukaudet vahvistamme yhteishenkeä ja klubilaisuutta. Talven ja kevään treenikuukaudet ovat kasvun aikaa ja kesän kilpailukaudella pelaamme kunnianhimoisesti. Tosin lasten ja nuorten kanssa puhumme kunnianhimon sijaan enemmän intohimosta ja lajirakkaudesta.

Hyvinvointitaidot osaksi treeniarkea

Hyvinvointitaitojen opetteleminen tuodaan osaksi treeniarkea. Valittu teema korostuu jakson aikaisissa harjoitteissa sekä alku- ja loppukeskusteluissa. Ensimmäisen kauden aikana olemme käyneet läpi ystävyys- ja ryhmätyötaitoja, kasvun asenteen ja selviytymiskyvyn vahvistamista, sisäistä itsepuhetta, tavoittelutaitoja sekä tunnetaitoja.

Pelaajat vastaavat jakson aikana Qridi Sport -sovelluksessa noin kymmeneen valmennuksen määrittelemään reflektiotehtävään, joiden avulla pelaajat arvioivat omia hyvinvointitaitojaan ja niissä kehittymistä.

‍

‍

Pääsääntöisesti pelaajat tekevät hyvinvointitaitoja edistävät kotitehtävät tunnollisesti ja ajatuksella. Olennaista on huolehtia riittävästä omaehtoisuudesta ja antaa pelaajien itse päättää, minkä verran he haluavat näiden parissa työskennellä.

Ohessa muutama tunnetaitoihin sekä sisäiseen puheeseen liittyvä esimerkki kuluneen kauden kotitehtävistä sekä pelaajien vastauksista (pelaajien ja perheiden luvalla):

• Tunnistin tunteitani ja havainnoin, miltä ne tuntuvat kehossani: Jos onnistun niin minulle tulee tosi hyvä mieli ja jos epäonnistun niin yritän ajatella positiivisia. Ajattelen että epäonnistuminen voi johtua pitkästä koulupäivästä tai aikaisesta herätyksestä.
  
  
• Pohdin kuinka kokemiani tunteita kannattaisi ilmaista ja kuinka niitä ei välttämättä olisi hyödyllistä ilmaista: Onnistuminen saa minut hymyilemään ja iloitsemaan pelikavereiden kanssa. Jos epäonnistun en ala murehtimaan vaan tsemppaan enemmän. Kiukuttelu ja harmittelu vaikuttavat koko joukkueen mielialaan. Se ei auta ketään.
  
  
• Bongasin tänään uuden tunteen: Lauantaina bongasin varmuuden. Olen tuntenut ennenkin varmuuden tunteen, mutta lauantaina olin mielestäni tosi varma. Tai sellainen, että "nyt minä otan tuon pallon pois tolta vastustajalta ja en anna sen tehdä maalia" noin mä ajattelin.
  
  
• Tunnistin, kun sisäinen kriitikkoni alkoi supista korvaani: Eilen treenipelissä, kun tuli joku pieni epäonnistuminen niin sitten mielessä tuli, että "Eikä, toi meni ihan huonosti" ja samalla taas "Ei se mitään, seuraava onnistuu".
  
  
• Kuvittelin, että pelikaverini on samassa tilanteessa kuin minä. Ajattelin, miten neuvoisin ystävääni ja käytin sitten näitä neuvoja itseeni: Annan itselleni mielessäni sellaisia ohjeita mitä antaisin pelikaverille pelissä ja treeneissä. Olen aina täysillä mukana ja huudan ohjeita ja neuvoja kaverille ja mielessäni itselleni.

HJK T10 -joukkueen psyykkinen kausisuunnitelma tarjoaa yhden käyttökelpoisen tavan jäsentää hyvinvointitaitojen oppimista ja opettamista. Liikkeelle voidaan lähteä maltillisesti ja keskittyä omalle joukkueelle ja seuralle tärkeisiin osa-alueisiin, kuten esimerkiksi sinnikkyyteen, kasvun asenteeseen tai tavoitteenasetteluun.

Oman joukkueen hyvinvoinnin tilaa voi lähteä kartoittamaan toteuttamalla keskustelu tai lyhyt kysely seuraavista väitteistä:

• Voin olla harjoituksissa oma itseni.
• Minusta välitetään harjoituksissa.
• Harjoituksiin on mukava tulla ja siellä on hyvä ilmapiiri.
• Valmentajani välittää minusta ja on kiinnostunut, miten minulla menee.
• Koen olevani taitava harjoituksissa.
• Opin koko ajan uusia taitoja harjoituksissa.
• Olen innostunut ja motivoitunut harjoittelusta.
• Pystyn keskittymään hyvin harjoituksissa.
• Pääsen kokemaan iloa ja onnistumisen kokemuksia harjoituksissa.
• Saan harjoituksissa kannustusta ja hyvät suoritukseni huomioidaan.
• Minun mielipiteitäni ja toiveitani kysytään harjoituksissa.
• Oman lajini harrastaminen tuo merkityksellistä sisältöä elämääni.

Valmentajille ja pelaajille hyvinvointia ja suorituskykyä vahvistavien taitojen parissa työskentely on harvoin suoraviivainen tai helppoja tuloksia tuottava prosessi. Esimerkiksi tunnetaitojen tai sisäisen puheen kehittäminen edellyttää heittäytymistä ja uskallusta osoittaa myös omaa inhimillisyyttä ja erehtyväisyyttä.

Kokemus kuitenkin osoittaa, että hyvinvointitaitojen kehittämiseen käytetty lyhytkin aika on sen arvoista. Tai kuten eräs pelaajamme on todennut: “Pienet asiat voi toteuttaa jotain suurta”.

Lisälukemista:

Avola, Pauliina & Viivi Pentikäinen (2019): Kukoistava kasvatus – Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja.

Bean, Corliss ym. (2018): The Implicit/Explicit Continuum of Life Skills Development and Transfer. Quest, 70:4.

Kaufman, Scott (2020): Transcend – The New Science of Self-Actualization.

Norrish, Jacolyn (2015): Positive Education. The Geelong Grammar School Journey.

Rantanen, Joonas (2021): Jalkapallovalmentajien tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä opetustavat.

Seligman, Martin (2011): Flourish – A Visionary New Understanding of Happiness and Well-being.

Teksti on tuotettu MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -hankkeessa, joka edistää mielen hyvinvointia urheilun ympäristöissä.

Blogikirjoitus on julkaistu alunperin Timo Räikkösen futistohtori-blogissa. Lue alkuperäinen blogikirjoitus.

Valokuva: Mira Lönnqvist

‍

‍