Sport Club Vantaa (SC Vantaa) on alunperin perustettu vuonna 2008 kilpaurheilun ympärille, mutta kasvun myötä harrasteliikunta on noussut merkittäväksi osaksi toimintaa. Seuran jäsenmäärä on noussut noin 1600 henkilöön, joista noin 20% on kilpaurheilijoita. Kilpaurheilua voi harrastaa joukkuevoimistelussa, rytmisessä voimistelussa, tanssillisessa voimisteluryhmässä ja tanssiryhmässä. Lisäksi SC Vantaassa on erityisliikuntaryhmiä, jotka osallistuvat Special Olympics -kilpailuihin. Joukkuevoimistelua seurassa voi kilpailla ja harrastaa kaikilla sarjatasoilla.
Seuran menestyksen taustalla on vahva yhteistyö ja sitoutuminen. Seuran päävalmentaja Kiia Kuusela ja Joukkuevoimistelun vastuuhenkilö Sonja Pitkänen korostavat avainhenkilöiden rekrytoinnin merkitystä kasvussa. Kiia ja Sonja ovat olleet mukana SC Vantaan toiminnassa sen perustamisesta lähtien eri rooleissa. Seuran kasvun taustalla on ollut halu tehdä asioita paremmin ja kehittyä jatkuvasti. Aktiivinen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa, kuten koulujen, kaupungin ja muiden seurojen kanssa, on mahdollistanut seuran kasvun ja menestyksen.
Joukkuevoimistelu on aidosti joukkuelaji, jossa on tärkeää kaikkien onnistuminen. Toisin kuin ehkä monissa muissa joukkuelajeissa, joukkuevoimistelussa yksittäisen urheilijan loistava suoritus ei riitä, vaan jokaisen onnistuminen on oleellista. Tämä vahvistaa joukkueen yhteenkuuluvuutta ja kannustaen kaikkia kehittymään sekä tukemaan toisia.
Yhdessä tekeminen ohjaa myös valmennusta auttamaan kaikkien kehittymistä ja onnistumista, kuten päävalmentaja Kiia Kuusela painottaa: “Joukkuevoimistelu on hienolla tavalla uniikkilaji, koska se on yksilöistä hyvin riippuvaista: jokaisella yksilöllä on tosi iso merkitys ohjelmassa ja ketään ei voi helposti korvata. Tietyllä tavalla se on haaste, mutta se on myös mahdollisuus, koska näin urheilijoista tulee tosi läheisiä ihmisiä keskenään. Yhdessä tekeminen on tärkeää: valmentajat ja urheilijat pääsevät todella tekemään yhteisen asian ja tavoitteen äärellä työtä. Yhdessä tehdään niin intensiivisesti ja tiiviisti töitä ihmisten kanssa, että näistä ihmisistä tulee tosi läheisiä. Ja ne ovat sellaisia ihmissuhteita, jotka kestävät oikeasti läpi koko elämän”.
Joukkuevoimistelu on hyvin monipuolinen ja vaativa laji asettaen korkeita vaatimuksia myös valmentamisen osaamiselle. Kiia Kuusela ja Sonja Pitkänen painottavat psyykkisten taitojen lisäksi valmentajan kykyä johtaa joukkuetta kokonaisvaltaisesti, fysiikkaosaamista ja lajituntemusta. Joukkuevoimistelu tarjoaa urheilijoille valtavasti mahdollisuuksia kehittää itseään.
Psyykkisten taitojen kehittäminen on luontaista joukkuevoimistelussa. “Joukkuevoimistelussa valmentajalle tarjoutuu tosi hyvä mahdollisuus kehittää nuorten psyykkisiä taitoja, kun hän viettää heidän kanssa paljon aikaa ja oppii tuntemaan heidät hyvin. Siihen joukkuevoimistelu on hyvin hedelmällinen laji”, päävalmentaja Kiia Kuusela kuvaa.
Joukkueessa on erilaisia yksilöitä, joten valmentajan tehtävänä on luoda yhteiset pelisäännöt, jotka mahdollistavat kaikkien toimimisen parhaalla mahdollisella tavalla. Sonja Pitkänen, joukkuevoimistelun vastuuhenkilö, korostaa lisäksi seuran näkökulman sisäistämistä. “Valmentajan tehtävänä on myös ymmärtää seuran kokonaisuus ja sen perusarvot. On tärkeää, että valmentaja näkee oman joukkueensa osana suurempaa kokonaisuutta ja tukee seuran tavoitteita tarjota liikunnallisia mahdollisuuksia kaikille: eri ikäisille ja taitotasoisille.”
Joukkuevoimistelu itsessään vaatii fyysistä kuntoa monilla eri osa-alueilla: voimaa, liikkuvuutta, kestävyyttä ja nopeutta. Valmentajan tulee hallita lajin vaatimukset ja osata kehittää voimistelijoiden fyysisiä ominaisuuksia tehokkaasti. “Joukkuevoimistelu vaatii vaatii fyysisesti paljon urheilijoilta. Tarvitaan esimerkiksi liikkuvuustaitoja, mutta myös voima- ja kestävyysominaisuuksia, jotta urheilija jaksaa harjoitella 20 tuntia viikossa laadukkaasti loukkaantumatta. Lopulta ohjelmassa pitää pystyä suorittamaan nostot, hypyt ja ylös- ja alasmenoineen helposti”, päävalmentaja Kuusela kertoo. Ohjelmaa katsoessa suoritukset näyttävät sujuvilta, mikä on luonnollisesti tavoitekin, mutta voimistelijat ovat harjoitelleet liikkeitä paljon.
Keskustelua jatkaessa tarvittavien taitojen kirjo avautuu yhä enemmän. Sonja Pitkänen tuo esille mielenkiintoisen näkökulman arjen hallinnan taitojen merkityksestä. “Kun voimistelee huipputasolla vaatii se myös joustavuutta ja arjen hallinnan taitoja. Voimistelijoilta vaaditaan taitoja yhdistää koulu ja vaativa harjoittelu. Tietenkin tarvitaan myös suurta lajirakkautta ja intohimoa, jotta saa kaiken onnistumaan.“
Päävalmentaja Kiia Kuusela nostaa esille vielä yleisesti oppimisen taidot. “Näiden oppien ja taitojen tarjoaminen on tosi merkityksellistä koko elämän kannalta. Lajin kannalta tärkeä taito on myös musiikkiliikuntarytmitaju, mutta myöskin se, että pystyy yleensä oppimaan kilpailuohjelman. Se vaatii jo lapsilla paljon toistoja ja paljon kapasiteettia, jotta oppii oman paikan, mihin suuntaan pitää mennä, millä laskulla edetään ja tämä kaikki toimien yhdessä kavereiden kanssa. Ja sitten vielä, kun lisätään siihen mahdollinen väline, niin sehän on paljon uuden oppimista koko ajan.”
Kiia ja Sonja kuvaavat valmentajan roolia ohjelman rakentamisessa monivaiheiseksi ja vaativaksi prosessiksi, joka alkaa ideasta ja etenee kohti valmista kilpailusuoritusta. Aluksi valitaan musiikki ja luodaan liikekieli, joka sopii sekä musiikkiin että joukkueen tyyliin. Tämän jälkeen aloitetaan liikesarjojen ja kuvioiden rakentaminen, ottaen huomioon myös lajin säännöt.
Harjoittelun myötä jokainen liike opetellaan ja hiotaan yksityiskohtaisesti, kunnes kokonaisuus on valmis. Tämä vaatii toistoa ja kärsivällisyyttä, sillä kilpailusuoritusta toistetaan lukuisia kertoja kauden aikana. Päävalmentaja Kiia Kuusela tarkentaa toistojen määrää. “Pienemmistä pätkistä mennään kohti isompaa kokonaisuutta. Sitten kun se kokonainen kilpailusuoritus on valmis, niin kilpasuoritusta toistetaan tosi monta kertaa. Väittäisin, että kaikilla tasoilla mennään sinne sataan kauden aikana. Ja sitten varmaan korkeammalla tasolla ollaan jossain 600 kieppeillä. Ja sitten jos mietitään, kuinka monta kertaa jokin yksittäinen liike tulee tehtyä, niin se on tuhansia kertoja.“
Ohjelman ilmeeseen ja tunnetilaan lisätään hienosäätöä kauden edetessä, kuten joukkuevoimistelun vastuuhenkilö Pitkänen kuvaa. “Kun ohjelma on opeteltu tai tehty vähän kuin ensimmäinen hionta, niin sitten kauden aikana rakentuu siihen päälle ilmettä, eläytymistä, tunnetta. Eräänlaista hienosäätöä sen valmiin kilpailusuorituksen päälle. Sitä kehitetään koko ajan ja viedään eteenpäin.”
Muutokset ovat osa prosessia, olivatpa ne sitten tarpeen sairastumisten tai suorituksen kehittämisen vuoksi. Ohjelmaa voidaan muokata joskus jopa radikaalisti kauden aikana, jotta se vastaa paremmin joukkueen tarpeita ja tavoitteita. Tämä opettaa voimistelijoille muutoksen hallintaa ja joustavuutta, mikä on arvokasta sekä urheilussa että elämässä yleisesti.
Jokainen valmis ohjelma on uniikki ja heijastelee voimistelijoiden omaa tyyliä ja tulkintaa, mikä tekee siitä erityisen ja persoonallisen. “Ohjelma on tehty juuri niille voimistelijoille ja on uniikki juuri heille. Ja totta kai sitä samaa ohjelmaa voi käyttää jollekin toiselle, mutta se tekee siitä hienoa, että jos me tehtäisiin sama ohjelma ja joku japanissa tekisi saman ohjelman, niin se luultavasti näyttäisi hyvin erilaiselta, koska kaikilla on kuitenkin oma tyyli ikään kuin tulkita sitä teosta”, päävalmentaja Kiia Kuusela tiivistää.
Kilpailusuoritus vaatii runsaasti harjoittelua ja valmistautumista, jotta se sujuisi suunnitellusti. “Kokonaista ohjelmaa tulee harjoitella erittäin paljon, jotta se on rutinoitunut ja tulee ikään kuin helposti. Kilpailusuoritus ei ole yleensä voimistelijan paras suoritus eikä myöskään huonoin, vaan jotain siitä väliltä. Keskivertoharjoitussuoritus on varmasti ihan hyvä ja siksi niitä suorituksia pitää saada tehtyä paljon, jotta sinne mahtuu riittävästi hyviä toistoja”, kertoo päävalmentaja Kuusela.
Itse kisapäivänä valmistautuminen alkaa jo tunteja ennen suoritusta, millä pyritään fyysisesti valmistamaan keho suoritukseen ja kertaamaan joukkueen yhteiset asiat. Tavoitteena on, että kilpailupäivänä kaikki ovat selvillä suorituksen tavoitteista eikä varsinaista harjoittelua enää tarvita. Psyykkinen valmistautuminen on myös tärkeä osa prosessia, ja joukkueet voivat käyttää erilaisia keinoja, kuten tavoitteiden asettamista, positiivista ajattelua ja itsepuhelua.
SC Vantaan Kiia Kuusela ja Sonja Pitkänen kuvaavat valmennussovellus Qridi Sporttia eräänlaisena voimistelijoiden pilvipalveluna, jota hyödynnetään monin eri tavoin valmennuksessa ja urheilijoiden kehittymisen tukemisessa. “Käytämme sitä jatkuvasti kausianalyyseihin, joissa teemme kyselyitä ja käymme ne sitten henkilökohtaisesti läpi keskustellen. Tämä antaa meille mahdollisuuden heijastella suorituksiamme ja kehittymistämme kauden aikana. Valmennussovellus auttaa meitä tunnistamaan vahvuutemme ja mahdolliset kehityskohteet. Se ei pelkästään auta meitä parantamaan suorituksiamme vaan myös ylläpitämään hyvinvointia ja sitoutumista lajiin”, kuvaa päävalmentaja Kuusela.
Kilpailuanalyysien avulla parannetaan suorituksia ja urheilijoiden itsearviointitaitoja, kertoo Kuusela. “Käytämme kilpailuanalyysejä, joita tehdää aina kaikkien kilpailuiden jälkeen. Meillä on tietyt kysymykset, joihin voimistelijat vastaavat, ihan lapsetkin. Pienemmillä lapsilla on toki vähän erilaiset kysymykset: kysytään esimerkiksi mitä fiiliksiä kisapäivänä on ollut, mitä onnistumisia on kokenut, mitä oli toivonut että menisi toisin tai annetaan palautetta valmentajalle. Jokainen täyttää nämä kyselyt, ja sen jälkeen käydään ne yhdessä vielä läpi. Näin ne on meillä apuna myös psyykkiseen valmennukseen. Ja jo sillä, että urheilija vastaa kysymyksiin, on tapahtunut psyykkistä valmennusta ja pohdintaa näistä asioista.“
Qridiä on hyödynnetty myös testitulosten kirjaamisessa, kesätreenien organisoinnissa ja tavoitteiden asettamisessa. Testitulosten kirjaaminen tarjoaa arvokasta valmennusmateriaalia ja mahdollistaa kehityksen seurannan. Näiden tietojen avulla on voitu tehdä tarkempia päätöksiä harjoittelun suhteen. Omatoimiharjoittelun organisoinnissa valmentamisen sovellusta on myös hyödynnetty. Esimerkiksi fysiikkavalmentaja on antanut juoksuohjeet valmennussovellukseen ääninauhoituksena. Urheilijoiden tavoitteiden asettamisissa ja loukkaantumistilanteissa valmennussovellus on tukenut yksilöllistä valmentamista. Sen avulla valmentaja on voinut asettaa henkilökohtaiset tavoitteet, seurata niiden edistymistä ajantasaisesti ja antaa tukea riittävästi.
Tärkeää Qridi Sportin käytössä on ollut se, että seuralla on ollut selkeä ajatus mitä halutaan edistää, ja valmennussovellus on ollut väline niiden saavuttamiseen. Se on mahdollistanut yksilöllisen valmennuksen ja vuorovaikutuksen lisäämisen.
Sonja Pitkänen kuvaa vielä valmennussovelluksen hyödyntämistä henkilökohtaisissa keskusteluissa. “Henkilökohtaisissa keskusteluissa, joita me jokaisen kauden lopussa käydään, yksittäiselle voimistelijalle voi olla vaikea muistaa mitä hän on aiemmin vastannut esimerkiksi viime kauden lopussa. Mutta kun niihin pystyy palaamaan, kuten Kiia sanoi, niin se helpottaa vuorovaikutusta. Urheilijalle se on myös hyvin merkityksellistä. Kun urheilija kertoo kauden päätteeksi missä on kehittynyt, niin voidaan palata asioihin, joita halusikin kehittää. Hän itse näkee oman kehittymisen, kun nämä olivat tavoitteena ja niissä on myös kehittynyt. Hänelle tulee kokemus, että kehittymiseen voi vaikuttaa. “
Kauden teeman ja vaiheen mukaan on puolestaan hyödynnetty lyhyempiä kyselyitä. “Esimerkiksi jos on haluttu nostaa ilmapiiriä esille, niin siitä puhutaan ja hyödynnetään siihen liittyviä kyselyitä, jossa kysytään urheilijan fiilistä ja mitä itse voi tuoda yhteiseen ilmapiiriin. Tämä on tehty ennen ja jälkeen treenien: mikä fiilis jäi treenistä, ja mitä minä toin tähän treeniin tänään", kertoo päävalmentaja Kiia Kuusela. Seuran valmentamisesta välittyy aito halu tukea urheilijoiden kehittymistä, opettaa laaja-alaisesti taitoja ja tehdä asioita aina vain paremmin.
Suuret kiitokset Kiialle ja Sonjalle antoisasta opastuksesta joukkuevoimistelun monipuoliseen maailmaan sekä näkökulmiin urheilijoiden kehittymisen tukemisesta valmennussovelluksen avulla. Jatkakaa arvokasta työtänne eteenpäin inspiroiden ja tukien urheilijoiden kasvua ja kehitystä.
Lue lisää SC Vantaan toiminnasta: https://www.scvantaa.fi/sc-vantaa-1
Lisätietoja joukkuevoimistelusta Suomen Voimisteluliiton sivulta: https://www.voimistelu.fi/lajit/joukkuevoimistelu/
Kuvat: Olarin Voimistelijat / Sami Ilvonen
Haastattelija: Toni Eskola